If You're Feeling Sinister

Shining up to the sky

Zeus eilen Vantaa KR:ssä JUN-ERI1 ♥

Ihana Riikka vei Majesteetin kehään ja se meni tosi kivasti!! Riikka oli ihan superhyvä handleri, just oikee Zeukselle! Zeustahan puri pitbull-tyylinen koira puistossa ja poitsulla on ollut nyt kevyttä etujalan linkuttamista, mutta ravi onnistui kehässä kohtalaisesti.
Majesteetti seisoi niiin mahtavassa ryhdissä arvostelussa että meinasi ihan itku päästä, niin paikoillaan ja reippaana. Ilmekään ei värähtänyt kun tuomari lääppi. Tuomari sanoi vielä Riikalle että SA jäi purennasta kiinni, mutta sitten täysin kehittyneenä parhaassa iässä myöhemmin SA on varma...

Muutama viikko sitten oli täysi tasapurenta, nyt se taas shiftaa leikkaavaan purentaan päin. Asettuisi jo paikoilleen! Mulla ei ole koskaan ollut koiraa jonka purenta muuttuu. Kuulemma tervusisaruksilla Mirzalla ja Madocilla vaihtuvat purennat myös. Moiralla sensijaan on hieno täysi leikkaava, kuten ilmeisesti muillakin groe-sisaruksilla. Mulle sillä ei ole väliä kumpaan purentaan se jää, mutta päättäisi jo.

"Nicely shaped youngster. Excellent head. Proud carriage of head. Good neck(?) Nicely cloned elbows. Deep enough ribcage for his age. Nicely made rear. Good coat. Nice color and mask. Good overlay. I would prefer more correct scissorsbite"
Tuomarina Czeglédi Attila

Tänään Majesteetti on ollut pirteän ja terveen oloinen, vaikkakin eilen vielä mietin että viikon treenit jäävät välistä. Ehkä katselen huomenna ja päätän sitten mitä teen. Äsken se alkoi esittää kaikenlaisia temppuja keittiössä ja sitten pisteli mainoksia taas palasiksi, selkeästi jotain olisi päästävä tekemään...
A-esteilyt jäävät varmaan välistä huomenna. Zeushan siis juoksisi A-esteet ilman muakin läpi, ilman käskyjä tai mitään mutta pakko rajoittaa pientä hurjapäätä vielä...

I have all I've dreamed of

Tämä postaus on tälläkertaa Majesty-tribuutti ♥

Zeuksella on lähiaikoina mennyt kaikki putkeen, näyttelyssä PU3 ja VARA-SERT, treeneissä viikko viikolta parempi sekä uutena huomasin yhtenä iltana heränneen puolustushalun ja suuremman egon kun muutama
laitaveikko tuli kohti. Tiesin aina jotenkin että Zeuksessa on sitä jotain, mutta paranee vaan ♥

Zeuksen kanssa olisi ollut tosi helppoa tehdä kaikki samat virheet kuin Sinisterin kanssa, olivat hyvin samantyylisiä pentuja. Multa kysyttiinkin miten sain Majesteetin dramaattisen pelkopersaus-kauden niin nopeasti ohi. En oikeastaan ajatellut miten sen tein, mutta myöhemmin mietin asiaa tarkemmin. Totesin sen olevan kiinni siitä että Zeuksella on aina suoritettavanaan jokin "työtehtävä" esimerkiksi esineiden kantaminen, joka voi parhaillaan antaa koirallekin hyvin tärkeän olon. Näyttelypaikoilla tehdään tuttuja, varmoja asioita, eli jotain temppuja ruoan kanssa. Onnistumisten ja tärkeiden tehtävien kautta itsevarmuutta.
Zeuksella on tapana antaa näyttelytuomarille välillä tassua tai tarjota maahanmenoa, sitä mitä parhaiten osaa. Tie Majesteetin sydämeen käy tekemisen kautta.

Myöskään ihmiset eivät päässeet pelottelemaan Zeusta pentuna ja olin jo oppinut suojaamaan uhkaavilta asioilta, jottei koiran tarvitsisi turvautua "hyökkäys on paras puolustus"-metodiin.
Olin itse oppinut itsevarmaksi ja oppinut asettamaan koirilleni selkeät rajat.

Sinisterin kanssa asiat menivät juuri niin viduiksi kun olla ja voi. Olin epävarma, kaikkea muuta kuin päättäväinen, luistin säännöissä, annoin paljon periksi -> Epävarma koira.
Koen olevani koko perheen pää ja asetan selkeät rajat ja määränpäät koirilleni ja se tuo turvallisuudentunnetta. On minun vastuuni suojata omiani uhkatilanteessa ja kertoa kun menee yli.

Suurin virheeni Zeuksen kanssa on huono sosialisointi. Jotenkin kuvittelin omien koirakavereiden riittävän. Vaikka koirakavereita on paljon, olisivat erilaiset kaverit tehneet ihmeitä.
Zeus on myös aina ollut kova huutelemaan, joten olisi ollut järkevää kitkeä käytöstä vahvemmin pois.

Mä oon aina ollut myös taitava lihottamaan koirani, mutta Zeus ylläpitää ihannepainonsa kokoajan täydellisesti. Ruokahalua myös on ihan reilusti, eikä mikään jää koskaan syömättä.

Zeus on ihana, avoin keijukaispoika, jonka kanssa on aina hyvä olla.

Falling for you

Meille saapui eilen tälläinen viehättävä belgineito, pupukorva ;)

Kyseessä on Traxa's Falling For You, mainio rohkea, reipas, ihmisrakas tapaus joka rakastaa ruokaa yli oman vatsansa. Tänään yllätin pennun samasta suihkukopista itseni kanssa, eilen käytiin uimassa ja Riikan lauman kanssa vähän katselemassa metsämaisemia. Lentokentällä olisi lähtenyt kaikkien mukaan eikä rymisevät matkalaukut ja ihmispaljoudet haitanneet yhtään.

Oon tosi tyytyväinen, oon rummutellu kattiloita ja rymissyt, huudahdellut ja lääpityttänyt pennun naapureilla läpi ja tykkää vaan kovasti. Järjettömän lapsi- ja pikkueläinrakas. Superleikkisä ja soluttautui laumaani ihan samantien. Hirveän helpon oloinen hauska tyttö, hyvin täysipäisen oloinen kuten luvattiin.

Olin yllättynyt mutta neidillä on saalisviettiäkin jonkun verran. Lentävät lehdet, linnut, pyörivät pallot ja kaikki muu liikkuva saavat heti takaa-ajon aikaiseksi. 

Tänään ollaan syöty yhdessä hevosen luuta ja neitihän tuo ruokansa syliin. Kaverinkin kanssa voi samaa luuta maistella. Hyvin sopuisa otus.

Tytöt tahtoo pitää hauskaa! Riikan Roda on ihan paras kaveri!

Zeus nauttii uudesta pikkusiskosta kun on leikkikaveri. Elämä on toki muutenkin ihanaa.

Kohta Sinisterin kanssa treeneihin ja sitten metsälenkki. Huomenna myös päivä alkaa ihanalla maastolla Riikan lauman kanssa ♥

Part.2 When you're ready come and get it

Tampereen ryhmänäyttelyssä tavattiin tosiaan Majesteetin Moira-siskoa.
Kuvatodisteita sisaruksista ♥

Majesty & Moira de la Terre Sauvage ♥

When you're ready come and get it

Tyytyväinen. Mä oon niin tyytyväinen viikonlopun saldoon.

Majesteetti alkaa loistaa, nopeasti ja kirkkaasti. Kakarahan oli kuin ihkaoikea näyttelykoira, kehittyy järjetöntä vauhtia. Tänään löytyi jo oikeanlaista seisoma-asentoa takajalkojen suhteen. Itsevarmuutta kertyy tosi nopeasti kokoajan. Karvaa ei ole koskaan, mutta muuten alkaakin olla jo wau.
Tampere RN, Tuomari Rodney McDowell, Irlanti.
"A lovely young dog with correct square proportions. Lovely balanced head & muzzle. Good head carriage. Lovely topline. He moves very well"
JUN-ERI1, SA, PU3, VARA-SERT!

Majestyn pentuesisko Moira de la Terre Sauvage oli myös näytelmissä ja hienosti meni! Moira on ihana!

Ei paljosta hätkähtänyt vaikka tuomari olikin ihan höpö lääppijä.

Deimos oli ihan kakkipää näytelmissä. Tuomarisetä oli muka ihan kamala ja sitten kiukutti, mulkoiltiin rumasti. Tuomarihan oli oikeasti tosi supermukava, mutta koirat miettivät pitkään tämän kehonkieltä. Olin todella pettynyt Deimoksen mielentilaan koko näyttelyn ajan, selkeästi loman tarpeessa :) Ei tullut sitten pelleilyn takia ainakaan PU1 -sijoitusta.
"Very nice proportions. Lovely head carriage. Nice balanced skull & muzzle. Lovely teeth. Very nice markings. He moved very well"
NUO-ERI1, SA, PU2, SERT

Deimos pääsee nyt ansaitulle 3kk näyttelylomalle kolmen sertin voimin, ja toivottavasti kiinnostus on jo eriluokkaa joulukuussa. Zeus bikinikarvoineen jatkaa koko syksyn.

Näyttelystä lisää kuvia täällä! :)

Didn't think you were the one

Pari päivää on mennyt treenaillen, ei mitenkään tosissaan mutta lähinnä hauskaa pitäen hyvässä seurassa.
Deimos oli tänään päivän yllättäjä. Mä oon aina nauranut Deimokselle koska se on ihan onneton... Vai onkohan sittenkään?
Tänään Deimos pääsi kokeilemaan vähän puremista, ja pikkubelgele oli yllättävän hyvä. Meinasin unohtaa pitää liinasta kiinni kun jäin suu auki tuijottamaan että onko tuo todellakin sama minibelgi?
Siis kenen saalisvietti on eksynyt Deimokselle? Deimoksessa on sitä itsevarmuutta mikä monelta belgiltä puuttuu, se yhdistettynä kestävään pääkoppaan, niin piruvie. Deimos on erittäin hitaasti kehittyvä uros, josta paljastuu näinkin myöhään ihan maagisia ominaisuuksia.
Deimoksen luonnetta on kehuttu pitkään tuntemattomienkin toimesta, mutta nyt kun se löytää viettinsä niin herranjumala ♥ 
Tulevaisuudessa pakko saada kuvia ja video.

Derp huomattiin jo nuorempana erikoisen "epäbelgimäisen" varman luonteensa takia, mutta en itse tajunnut mikä siinä on muka niin ihmeellistä. Nyt enemmän kokoajan enemmän belgejä tavattuani ymmärrän että sehän on oikea kultakaivos, belgi joka ei koskaan ole pelännyt mitään. Se kulkee häntä korkealla kaikkialle ja lähtee ennakkoluulottomasti aivan kaikkeen mukaan milloin tahansa ja työskentelee kenen kanssa tahansa.

Edellisissä treeneissä torstaina Sinister oli taas olevinaan mainio luoksepäästävä ihmisrakas koira. (Uusi)kouluttaja erehtyi vielä toteamaan "tällä koiralla ei ainakaan oo ongelmia ihmisten kanssa" :D Kieltämättä naurahdin, kuinka paljon olenkin murehtinut Sinisterin yksinkertaista "älä koske mun takapuoleen"-ongelmaa. Ei sillä mitään moista taida ollakaan, aiheutin sen vaan aikanaan itse hermoilemalla liikaa. 

Kokeilin Sinisterille mahdollisimman pehmoa koulutusmetodia pelkällä ruokapalkalla, mahdollisimman vähällä fyysisellä kontaktilla. Olen muutenkin viimeaikoina yrittänyt vähentää paineistamista ja kukkahattutätejen kauhukeinoja. Treenit meni kyllä päin sontia, eikä koiraa kiinnostanut paljoa mikään muu kuin ampiaisten syöminen ilmasta, jännempää napsia niitä lennosta.
Treenejen lopussa päätin kuitenkin mennä vanhaan tyyliin hetsaamalla ja hillumalla. Sainkin kierrokset nousemaan nopeasti ja nyt nätti mustelma takamuksessa. Kouluttajakin ehdotti jo kierrosten nostamista ja saalisviettiä kun koira oli teknisesti "vain ihan ok" suorittava lahna.
Meillähän kierrosten nostaminen toimii käytännössä koiran kylkien "ravistamista"/härkkimistä, pakoon pinkaisua ja patukkaa, ja siitä lähtee kuin hiiri kissapedistä. Joku ottaa nokkiinsa tästä lausevalinnasta, mutta Sinister on "ravistettava ennen käyttöä"
- Ja heti toimi.

Huomenna Tampereelle ja sinne odotetaankin paljon tuttua belgiväkeä! Odotan innolla, vaikka siitä tuleekin pitkä päivä. Toisaalta olis se Ranskan erikoisnäyttelykin ollu kiva...