Aloitetaan nyt vaikka siitä, että siirryimme Sinisterin kanssa täyteen BARF-ruokavalioon allergisen reaktion seurauksena.
En yksinkertaisesti jaksanut enää katsoa kun milloin mikäkin vilja raksuissa aiheutti ties mitä vaivoja. Viimeisimpänä turposivat silmät ja rähmivät umpeen.
Opettelin tekemään omat kasvismössöni, olen ollut motivoitunut ja onnistunutkin mielestäni hyvin.
(Kiitokset Calcifer's loistavista ohjeista kuvien kera!!)
Sinister vieläpä rakastui niiden makuun! Käytän mössöissäni päivittäin kesäkurpitsaa, persiljaa, valkosipulia ja parsakaalia. Kesäkurpitsan pitäisi olla kevyttä ja erinomaista ruoansulatukselle ja siksi sen valitsinkin. Persiljassa on reilusti vitamiineja ja hivenaineita.
Usein laitan mukaan omenaa, ananasta, salaattia ja milloin mitäkin mieli tekee.
Kananmuna kuorineen tekee myös maagisen lisän mössöön.
Nämä vain tehosekottimeen ja valmista tulee.
En pakasta sosetta, vaan teen sen mahdollisimman tuoreista aineksista päivittäin suoraan syötäväksi.
Meillä on kokeilussa myös Aloe Vera -täysmehu(99,8%) ja merileväjauhe on todellinen ihme käytössä.
Ensimmäistä kertaa 8kuukauteen Sinisterin vatsa toimii oikein. Eilen punnitsin pojan vihdoin laihtuneeksi -2kg ja pesun alta löytyi yllättävän laiha koira. Ennen ruokavalion vaihtoa koira haisi, oli turvoksissa, lihoi herkästi, oli välillä haluton tekemään mitään yms.
Merilevän jälkeen ravinteetkin ovat alkaneet imeytyä paremmin, emmekä varmasti lopeta sen käyttöä ikinä. Uskon myös kesäkurpitsasta olleen apua!
 |
| Kummasti hoikistunut kaveri! |
Tytötkin kiinnostaa taas pirteämmin ;)
Hyvä ruoka, parempi mieli? Treenaaminenkin on tuottanut yhtäkkiä enemmän tulosta. Sherlock-tervu on ymmärtänyt myös vihdoin, että hakuhommissa nenänkäyttö on ihan suotavaa.
Sinisteristä onkin ihan yllättäin kuoriutunut hyvä, motivoitunut hakukoiran alku. Ehkä kokeillaan siipiämme sillä puolella vielä?
Kovin treeniaihe on viimeaikoina kuitenkin ollut mörkökausi. Luulin jo että mentiin siitä iästä ohi aikaa sitten.
Sitä ei sitten pysty aavistelemaan yhtään mikä mörköilyn aihe on, ja meillähän se sattui olemaan toiset koirat.
Mitä siellä koirapuistossa nyt hui tutustumaan muihin, kun ihmiset on kivoja rapsuttajia. Hui koiria, hui pieniä koiria! Argh.
Tänään oli hieno menestys koirapuistossa, ja eiköhän pian Sinister bongannut viehättävän Hovawart-tytön... Mitä isompi neito, sitä parempi!
Moni sivullinen ihminen kuvailee Sinisteriä varmaksi, tasapainoiseksi, hienoksi koiraksi.
Mukava, hyväkäytöksinen, tottelevainen ja erittäin hyvin kuunteleva.
Onhan se kyllä tottakin, mutta tuon kaiken lisäksi sillä on iso ego. Paha kaikille sitä pelkääville - se ego moninkertaistuu sekunnissa, sitten Sinister on virallinen kuningas.
Jaa mitä tulevaisuudessa?
Itseäni kiinnostaa kovasti dog-frisbee, jonne vetää koirankin veri kuumana. Sinisterin tädillä, Putee Deabei, on näemmä aikamoisen hienoja tuloksia frisbeen puolelta. Suomessa laji tosin on aika kiven alla yhä...
Hyvä ilmakoppikoira Sinister on ollutkin jo aivan pikkunatiaisesta.
Suojelu. Olen aina tiennyt että tässä koirassa on poweria, mutta yllätyinpä huomatessani sedän, Prot Deabei, ja mummon, Delphine Erlander, kummankin olevan IPO3.
Aivan pakko päästä kokeilemaan, että mitä jos potentiaalia riittäisi pidemmällekin.
Meidät näkyy sitten varmaan kesän aikoihin myös näyttelyissä. Nyt harjoitellaan kovaa kehässä esiintymistä.
+ Ehkäpä Sinister saa kotiin serkkupojan tässä kevään aikana... ;)
