Koiraharrastajat ulkopuolisen näkökulmasta?

Satuin googlettamaan itseäni tylsyyksissäni (Suosittelen!) ja löysin aivan mahtavan keskustelun netistä, joka inspiroi tämän postauksen jo muutama viikko sitten. Pakko sanoa että kolahti!
(kuvat lainattu netistä, paitsi ensimmäinen ja viimeinen)

" Otan osaa. Tehtäväsi on todella vaikea, sillä useat koiraharrastajat ovat tatuoituja ja pyyleviä,mustissa kirppisretkuissa kulkevia ihmisiä, joilla on jäänyt teinikapina ulkoisesti päälle. "
"Koirankarvainen musta fleece, löpöttävät farkut ja kroksit... "

"Tää on muuten niin totta! Yleisesti ottaen jotenkin nuhruisia nämä intohimoiset näyttelykävijät, varsinkin isojen rotujen kasvattajat/omistajat. Koirankarvainen musta fleece, löpöttävät farkut ja kroksit..."
- Pakko sanoa että kolahti! Tunnistan itseni nimittäin kuvauksesta hyvin! Tosin crocseissa voi olla hieman itsetuhoista esittää koira kehässä tai lähteä kokeisiin... Mutta koirankarvafleece on paras.

Tuttavakasvattajani sai myös sanoiksi sen mitä olen itsekin aina naureskellut:

"Suurin osa belgiharrastajista on vähän pyöreänpuoleisia, varmaan sen takia, kun normaalit ihmiset lenkittää koiriaan, belgin omistajat päästää koirat pellolle juokseen ja vetää ite tupakkia reunalla ja kattelee."
- Tai sitten jos belgi-ihminen näkee jotain vaivaa, se kaivaa taskusta kameran ja kuvaa kun koirat juoksee. Tai jopa frisbeen ;)

Koiranäyttelyporukassa on ainakin kahta sorttia. On ne nuhjuiset fleecepaidat, joihin itsekin kuulun. Sitten on niinsanotut "jakkuporukat";

Pukeutuminen on onnistunutta silloin kun se tuo koiran esille. 

 Koiranäyttely-vaatetuksesta voi lukea lisää >täällä

Kumpikin koiranäyttely-tyyppi herättää varmasti ulkopuolisissa yhtä paljon kummastusta.

Tokihan jotkut ihmiset pitävät ihan normaalejakin vaatteita, mutta enemmän ehkä kiinnitetään huomiota näihin nuhjuisiin tai siisteihin vastakohtiin.

Mä näen koiranäyttelyt kutakuinkin näin:

 ...Ja belggareiden sekä kaukasiankoirien erikoisnäyttelyn näin :D

Jokainen näissä näyttelyissä käynyt tietää että siellä on muutama kasvattaja, jotka soittavat vähintään toisilleen suuta Best In Show-kehissä ja tönivät toisiaan "vahingossa" tai vähemmän vahingossa.

Koirat katsovat vieressä "Oh hell no, tuohon en osallistu"

Joulukuussa on Suomessa perinteiset Voittaja-näyttelyt, ja niiden pukeutumista aletaan miettiä viimeistään kesäkuussa. Pukeutumisessa on aina vakiona koirankarvat.
Karvat kuuluvat myös sisustukseen.

Kutakuinkin ulkopuolisen silmään koko koiramaailma on varmasti aivan tärähtänyttä. Koiraihmisiä ei voi myöskään ymmärtää puheissa, paitsi ehkä sanan "kakka"
Koiranomistajien aamu kun alkaa marttakerholla, jossa puidaan koiran viimeviikon ulosteita, niiden väriä, laatua ja koostumusta sekä väitellään ruokamerkeistä.

Muutoin koiraihmisen puhe saattaa kuullostaa tältä "Meidän Musti sai AVO-ERI1, SA, PU1, ROP, SERT, CACIB sit 16:00 alko RYP ja sitten päästiin siitä viel kisaa BIS. Viimeviikolla Mustista tuli muuten RU MVA ja JK1. LT on +145 laukauskokematon. Se on joo A/A 1/1 SP0 + PPM, mutta Musti ei oo jalostukseen koska sil on hemorraaginen gastoenteriitti, kardiomyopatia ja syringomyelia. Mustin siskolla on pikkuaivojen ataksia"

... Kuinka monesti multa on kysytty pitkän selityksen jälkeen "sama suomeksi?"

Muita koiraharrastukset iloja, joita unohdin listata? Rotuharrastajien stereotypioita?

Jätä kortesi kekoon ;)

Pysykäämme pähkähulluina! Hyvää alkanutta viikkoa!

Kevättä kohti liekeissä

Onkohan tuo lumi nyt jäämässä vai lähdössä? Kivahan tuolla on luistella kun kaikki jäässä.
Olihan meilläkin hienoja treenisuunnitelmia... Mahtava jännityselementti tuo jää ainakin.

Ditalle (Traxa's Falling For You) varasin luustokuvaukset nyt vihdoin 11.3, meinaa jännittää, vaikka mitään vikaa ei pitäisikään löytyä.

Ditalle on sulhanen jo valmiina, ja jos luustokuvat passaavat, pentusuunnitelmia katsellaan ehkä jo 2015 lopulle. Se tarkoittaa sitten sitä ennen näyttelyputkea ja MH-kuvausta ainakin.
Kasvattajakin odottaa innolla jo terveystuloksia ja tytön tulevaisuutta.

Ilmoitan heti tänne kun saadaan röntgenkuvat otettua, ja nappaan niistä toki kuvat mukaan myös.

Deimoksen kanssa on tarkoitus korkata tokon alokasluokka toukokuussa, jospa sen saisi aikaiseksi ennenkuin säännöt sitten muuttuvat loppukesästä.
Avointa luokkaa en lähde edes vanhoilla liikkeillä opettamaankaan, odotan suosiolla uudet säännöt peliin. BH vois olla kanssa suunnitelmana. Intoa siitä koirasta ei todellakaan puutu.
Deimoksen tytär Dara omistajansa kanssa on lähdössä meidän kanssa myös treenailemaan, mahtijuttu!

Astutuskin lähenee, jo ensiviikolla pitäisi olla Deimoksen vaimokkeen tärpit. Deimoksesta tulee isä jo toiselle pentueelle. Oon varmasti parhaiden mahdollisuuksieni mukaan lääppimässä pentuja.
Sitten syyskuussa päästäänkin jo johonkin käsitykseen millainen Deimos on periyttäjänä, kun ensimmäinen pentue menee luustokuviin ja silmäpeileihin. En malttaisi odottaa!

Nyt sitten madotellaan koko porukka ennen astutusta, paitsi Zeus, koska hemorraagisen gastoenteriitin kanssa ei saa madottaa kun oireiden päättymisestä on vasta alle viikko.
Muuten Zeukki voi jo hyvin! ♥

I just wanna be your favorite

♥

To keep you from breaking my heart

I thought eventually you would let me go

Ei riittänyt pelkkä massiivinen veren ulostaminen, vaan pitihän sitä oksentaakin - Eikä vaan vähän, vaan kunnon ryhmäoksennusta pienen ajan sisään. Tähän mennessä Zeukin lääkitys on ollut Cerenia, tylosin + omepratsoli.

Taas sairaalareissu Zeuksen kanssa, eikä taaskaan mitään syytä.

Giardia negatiivinen, verikokeissa ei vikaa, ei kuivunut, ei näytä kipua...
Kiitos Viikin eläinsairaalan väelle että otitte extrapotilaan!

Tällä kertaa ihmiset antoivat mulle erikoistuneiden lääkäreiden nimiä, joilta saa varmimmat diagnoosit, seuraavana siis sinne.

Nyt lääkitys muutettiin Oriprim, cerenia, omepratsoli.

Mulla on kaks ideaa mistä on kyse, eikä hyvältä näytä.

Zeuksen täys-siskohan on lopetettu viimevuonna aivokasvaimen takia, joten tuo ei ennusta kovin hyvää muillekaan sisaruksille.

Zeus sensijaan oli kuulemma reippaimpia potilaita ikinä. Tökittiin neuloilla jalkoihin, niskaan, selkään ja kylkeen eikä paljoa hermotunut. Kliininen tutkimus oli niin mukavaa että ihan silmät meni kiinni...

Viimeeksikin kehuttiin kun Zeukkia saa pyöritellä ja lullutella eikä välitä mitään.

Lääkäri totesi että nämä "tappajarodut" on niitä mukavimpia asiakkaita, kilttejä ja käsiteltävissä, mutta odota vaan kun kyseessä on kultainennoutaja tai pikkurodut. Tarjoaa kuulemma niille kuonokoppaa vakiona kun niin monesti tullut purruksi.

Kysyi vielä että onko mun kaikki belgit samanlaisia lullukoita. Totesin että keskimmäinen on kiltti kuin kiltteys, mutta kirkuu toki dramaattisesti esim rabies-rokotuksessa koska kirvelee eikä yllä kirputtaa. Vanhimmainen on ärri, riippuen päivästä. Esim lasinsirun kaivaminen jalasta on ok, mutta ei näyttelykehässä koskeminen, koita siinä sit ymmärtää sen aivoituksia.

"Huoh belgit"

Zeukki nukkui toimenpiteiden välissä ja odotellessa. Ei turhaa stressaile lääkäreitä :)

Tänään suonensisäinen antibiootti+lepo oli tehnyt taas ihmeitä, koira oli pirteä kuin hyrrä.

Toivottavasti jatkuu vielä samana!

Deimos on tyttärellään Daralla yökylässä ja leikkimässä (Jep, niillä on sama henkinen ikä)

Deimokselle ei tällainen kotilepo ja ylimääräinen rauhoittuminen passaa, niin parempi että saa riehua rauhassa riehakkaan tyttärensä kanssa.

Zeukin ylin ystävä Sinister on kotosalla meidän kanssa.
Zeukki sai äsken antibioottinsa dieettiruoan kanssa, haistoi sitä ja työnsi vieressä makaavan Sinisterin pyllyyn koko kupin. Sinister haistoi ruokaa ja ilme kertoi "Hyi, syö yksinäs noi myrkyt"

Mulla on ollut aivan helvetillinen kulunut viikko.

Joten jos jollain on kova tarve keskustella koiristani, niin senkus huutelette ympäriinsä edes tapaamatta mua tai mun koiria oikeassa elämässä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja oma näkemyksensä.

Mennyt viimeisetkin uskot ihmisiin viikon aikana, ja viimeeksi eilen sitä yllätyin siitä millaisia ihmiset oikeasti ovat vaikka olisivat ensivaikutelmaltaan vaikuttaneet fiksuilta.

Nyrkkisääntö on se, että jos toisella menee hunosti, se kannattaa yrittää polkea maanrakoon vielä kovemmin?

Tai jos koira X tai henkilö Y on joskus ollut asiaa A, se on sitä selvästi koko ikänsä?

Koira tai ihminen ei kehity elämänsä aikana? 

Tai käyttäydy ympäristönsä määräämästi? 

Tai muokkaudu ympäristönsä mukaan?

Eikö me voitais vaan kaikki nauttia koiristamme niin kauan kun itse kullakin on aikaa jäljellä.

Elämässä ei koskaan tiedä mikä päivä on viimeinen.

Mutta mä en luovuta. Eikä luovuta Zeukkikaan ♥

Stay with me

If you try to go out alone, don't think I'll understand

Ehtihän siitä melkein tulla 2vuotta siitä kun Zeus sairastui ekan kerran.
Tänään käytiin normaalisti ulkona tarpeilla ja Zeukki leikki ihan normaalisti pirteästi lumihangessa... Kunnes ulosti mittavat määrät verta vesiripulina. Täysin syvänpunaista pitkin lumihankea.
Heti kiireellä sisälle ja Viikin eläinsairaalaan soittamaan.
Eläinlääkäri sanoi että seurataan, jos jatkuu ja/tai koiran vointi heikkenee niin heti sinne.

Ihmeteltiin miksi lattialla oli tänään verta, mutta ajateltiin että se on tullut mun jalassa olleesta haavasta. Ei sittenkään...

Mitään ylimääräistä ei ole päässyt syömään, on ulkoillut vaan kytkettynä eli ei ole päässyt kaivamaan ulkoakaan mitään vaarallista. Ruokavaliossa ei muutoksia ja on ollut muuten terveenä viimeaikoina, ei edes närästystä. Muilla koirilla ei mitään oireita.

Nyt oon keittänyt kaurahiutaleista limaa, vähärasvaista broileria, piimää ja riisin keitinvettä ruoaksi.
Kauraliman sanotaan suojaavan suoliston pintaa ja nesteytys on tottakai tärkeintä.

+ Inupekt

Älkää viekö multa mun sielunpuolikasta.

Zeukki ei ansaitse tällästä.

02/2013

Sellainen tytär kuin isäkin?

Deimoksen tytär Dara on jälleen meillä hoidossa, kyllä on villit bileet.

Hetken on Darakin malttanut pysyä paikoillaan, ja se hetki oli kissanruoan kuolaamista.
Näin tänään:

Kuin kaksi marjaa?

Kyllä on ollut naurussa pidättelemistä kun pikkulikka on hieman innoissaan täällä, mahtuu juoksemaan hitonmoista rallia ainakin jossei muuta! Ja on kolme leikkikaveriakin!

Päät pyörii ku poranterät ;)

Keep my eyes on the prize

Huomasin maagisen lukijatungoksen sivullani, ja liikenteen lähteet sen syyn paljastivatkin.
Suurenmoiset kiitokset Paimenlauma:n postaukselle: Suomen suosituimmat koirablogit!
*Kiitos ja kumarrus*

Tuollainen todellakin kannustaa kirjoittamaan lisää! Myönnettäköön että olen ollut erittäin laiska viimeaikoina, jokseenkin myös kiireinen kylläkin.

Zeukki, zeukki, zeukki. Mitä mä sun kanssa teen?

Zeusjäbä on kovettunut luonteeltaan ihan silminnähden nyt 2,5vuoden iässä. Siis minne se mun pehmopoika katosi?
Ennen Zeukkis oli kaikessa niin nöyrää poikaa, mutta nykyään se on vaan röyhkeä kukko.
Rakastan tätä koiraa, ehkä jopa vähän enemmän nyt kun sillä on munaa olla vähän törkimys.
Nuorempana se tuppasi jäätymään totaalisesti kun antoi minkäänlaista palautetta väärästä käytöksestä, nykyään ei ota ollenkaan itteensä.

Toissapäivänä kadulla joku mies tuli halailemaan ja nostelemaan Zeukkia syliin aikalailla out-of-nowhere. Zeukki vaan heilutteli häntää eikä näyttänyt minkäänlaisia hermoilun merkkejä.
Tulipa siihen miehen koirapelkoinen naisystäväkin silittämään ja ihmetteli miten hieno ja kiltti koira mulla on. Tuli hyvä mieli että sai jälleen jakaa positiivista rotukuvaa eteenpäin.

Zeuzeu on just sopiva ripaus välinpitämättömyyttä ympäröivää kohtaan.
Muistan edelleen elävästi kun Puolalainen näyttelytuomari kertoi faktaksi mulle että Zeukista tulee tosi vaarallinen ihmisiä kohtaan täytettyään 1,5vuotta.
Jokseenkaan mä en vieläkään usko tuohon. Kumma juttu ;)

Sinister se on oppinut ilmaisemaan ihmisen epilepsiakohtaukset ennenkuin ihmiset sitä tajuavat.
En toisaalta yllättynyt, sillä onhan se erittäin herkkä aistimaan erilaisia tiloja ihmisistä, erittäin herkkä pienillekin tunnetilan muutoksille. Fiksu poitsu!
Oon aina luottanut sen aisteihin jollain erilaisella tasolla, ja todellakin pitäisi.
Yhtenä yönä ihmettelin kun Sinister juoksee tuhatta ja sataa heittämään muut koirat pois tämän ihmisen läheltä - kohtaus tulossa ja tulikin.
Yhtenä päivänä veti mut hihasta paikalle. On se hieno!

Sinisteristä ei ehkä tullut näyttelykoiraa luonteen puolesta, mutta onhan se jotain niin paljon suurempaa - Sankari.
Kuka tarvitsee hienoa tittelirivistöä kun osaa ilmaista epilepsian ja estää ryöstön?
... Niin ja olla keinoemona kissanpennuille.

Deimos käytettiin 20.1 silmäpeilauksessa ja kaikki jälleen ok. Edelleen odotellaan vaimokkeen juoksuja.

Mietin myös kyynärkuvauttavani Deimoksen uudestaan ja lähettäväni OFA:aan lausuttavaksi.
Lisätieto ja useampi mielipide ei koskaan ole pahasta. Muutaman mielipiteet Deimoksen ensimmäisistä kuvista on, että siellä on nuoruuden löysyyttä, joten siinä olisi toinen syy kuvata se uudestaan nyt tänävuonna kun ikää on aikuisemmat 3,5-4v.

Oon viettänyt viimepäivät lukemalla kyynärongelmista, tutkimalla röngenkuvia yms ja nehän tulee nyt painajaisiin asti.
Tähänmennessä oon seuraillut miten belggareissa esim 1/2 uros jättää 0/0 jälkeläisiä, mutta sitten taas 0/2 tai 1/1 voi jättää 2/2... Ota näistä nyt sitten selvää miten periytyvät.
Mielestäni pitäisi ehdottomasti tutkia myös "rikkinäisten" vanhempien jälkeläisiä.
Odotan niin innolla että Deimoksen pentuja aletaan terveystutkia, mutta saan vielä hetken sitä odotella sillä ovat vasta 7kk ikäisiä.

Deimoksen tytär Mind Breakers Bedtime Story 6,5kk:

On se nätti!

Ps. Meillä on myös >Instagram nykyään!