tiistai 27. lokakuuta 2015

Pentusuunnitelmien siirtymistä ja pohdintaa

Dita aloitti juoksunsa jokusia viikkoja sitten, ja kävimme tyttöä katsomassa sijoituskodissa ja arvioimassa, onko tosiaan tämä juoksu, mistä astutetaan.
Päädyin tulokseen että Dita on aivan liian pentu henkisesti, antaa kasvaa.
Kaikki sanoivat että oikea päätös.

Dita on tosi suurikokoinen, 2,5vuotias, mutta henkiseltä puolelta hitaasti aikuistuva.

Ei ole mitään järkeä astuttaa selkeästi liian nuorta, aikuistumisestaan hämmentynyttä narttua.
Deimos kävi haistamassa ja totesi myös että ei.

Onneksi Ditalla on maailman ihanin sijoituskoti, ja omistaja lupasi että ei haittaa vaikka pentueet venyisivät sopimuksen yli, yli 4vuoden ikään.
Mielestäni muutenkin belgi on pitkäikäisenä koirana ihan normaalia astuttaa myöhemminkin. Mahdolliset perinnölliset sairaudetkin ehtivät siten puhjeta ennen pentueita.

Oltiin liikenteessä myös Daran (1,5v) ja Envyn (8kk) kanssa.
Henkisesti varmaankin Dara on eniten aikuinen, ainakin pikkuvanha. Mikäli Dara on terve (selviää joulukuussa), niin luultavasti tervuista Daralla tulee sitten ensimmäinen pentue.
Dara, Envy ja Dita
Dita ja Envy
Muutenkin mietin, että onko musta kasvattajaksi ollenkaan. Sen jälkeen kun Ditan ensimmäinen ja ainoa sulhasvalinta menehtyi äkillisesti, tuntui että katosi oma visio kokonaan. Tottakai tämä uros oli mulle myös perheenjäsen, joten isku on sitäkin kovempi. Ehkä parempikin että otan itsellenikin aikaa miettiä asioita ja katsella muita kasvattajia, itse mestareita, työssään.
Parempi että keräilen vielä enemmän kokemusta ja ajatusta.

Dita on todella kehuttu narttu, ja hyvää kannattaa todellakin odottaa. Ditalle valittu sulhanenkin on vielä nuori, joten tässä ei onneksi ole kiire mihinkään.

Darallekin olen katsellut jo valmiiksi kuollutta urosta (pakastetavaraa). Eipähän olisi siinäkään enää uroksen iän puolesta kiire. Mieleiselleni urokselle kertyi elinvuosia 17, joten kertoo ihan hyvää.

Ditan ja Daran kokoero on aika huima: