torstai 30. toukokuuta 2013

Homeopatiaa hormonihirviöille

Kaikenlaista taas ollut meneillään, eikä blogi pysy perässä.
Avainsana kaikkeen on luultavasti kauniit neidot ja juoksut.

Ostin jokunen kuukausi sitten Dorwest Herbsin homeopaattisia lääkeaineita, ja yksi niistä on Gelsemium, joka mm. vähentää urosten kiihotustilaa jos lähellä on juoksuisia narttuja.
Otin käyttööni huhtikuun lopuilla, heti kun naapurissa oli useammalla kaverilla punaiset viikot.

En ole koskaan uskonut homeopatiaan, kun en ole tiennyt siitä paljoakaan. Nyt täytyy kyllä sanoa kuitenkin, että tämä Gelsemium toimii oikeasti! Sinister on ollut kuin palliton! Ruoka maistuu, nukkuminen maistuu, ei vedä hajuihin ulkona, juoksuiset nartut eivät ole niin kiinnostavia edes nenän edessä.
Ollaan käyty ulkonakin koiratreffeillä juoksuisten(alku ja loppujuoksut) tyttöjen kanssa, eivätkä ne kiinnostaneet!

Olen luullut että meidän belgipojat ovat ihan hormonihuuruissa, mutta nämähän ovat vielä rauhallisia.
En tiedä onko nyt meneillä "se" aika kesästä, mutta monella lähipiirin nartulla on/on ollut nyt juoksut.
Meillä on käynyt vieraanakin juoksuinen daami, mutta meidän pojat ovatkin hienoja! 
Ei tärppejä - ei "häitä" ;) Juuri kuten kuuluisikin olla.


Deimos on pahimmassa iässään, 1.5vuotta, mutta on ollut edelleen hauska itsensä. Uroksilla ei ole enää mitään asiaa selkään, niskaan yms, mutta muuten on hyvin tasainen omaitsensä edelleen.
Deimos saattaa myös komentaa muita ruokakupiltaan, mutta kahden isoegoisen välissä se on aika onnetonta.
Meillä onkin MH-kuvaus varattuna heti 16.6. Siitä tulee hauskaa!

Deimos on edelleen hyväntahtoinen, turvallinen koira. Deimos on aina ollut sellainen ihanteellinen perhekoira, rakastaa kaikkia. Meillä on 3viikkoiset kissanpennut ja Deimos saa viettää niiden kanssa niin paljon aikaa kun tahtoo. Kissaemä on myös Derppiksen parhaita kavereita. Kissavauvat ovat myös maistaneet minibelgin kuonoa ja se oli Deimoksen mielestä niiiin ihanaa!
Deimoksen tuleva paras kaveri?

Sinisterillä on tottelevaisuuskoe taas tulossa, eikä me olla tietenkään taas treenattu. Ehtiihän noita ;)
Ässämies on sensijaan opetellut uimaan salaa. Tämä vettä vihaava koira ui vihdoin, ja ihan omasta aloitteestaan!
Seuraavana sukelletaan?

Majesteetti on majesteetti, ja murrosikäinen sellainen.
Mä en tiedä mitä tuo koira vielä keksii, on niin paljon mua itseäni viisaampi. Älyttömän ovela pikkubelgi.
Pikkubelgi? Pian Sinisterin kokoinen pikkubelgi... Köh.
Viisas se on. 
Olen ennen sanonut "Se mitä Sinister ei löydä, on hukassa" mutta fakta taitaakin olla: Se mitä Sinister ei löydä, Zeus on jo hakenut. 

Zeus on sen tyylinen koira, joka vaatii aivotyötä. Meillä jäi viimeviikon jälkitreenit väliin ja Majesteetti päätti repiä ensin kasan mainoksia, ja sittemmin on sohvasta lentänyt täytteitä. 

Zeukilla oli hotspot kivesten vieressä isolla alueella, mutta mutakylvyn jälkeen se lakkasi kutisemasta. Ironista kuin onkin. Valkosipuli ruoan seassa ei myöskään kannustanut enää nuolemaan aluetta.
Tätä koiraa on mahdoton pitää vedestä poissa, ui sitten vaikka juomakupissa.
Toinen ällistyttävä vesikoira on kyllä Viena, joka yllätti mut uintinopeudellaan. 



Tässähän on kyllä ollut kaikkea, en tiedä edes mistä kirjoittaa.
Tapasimme jo 2viikkoa sitten Sinisterin pentuesisaruksia.

Mustantuiskun Samson "Pan", Savannah "Ruki", Sikuriina "Peppi" ja itse Sinister.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Majesty von mutapallero







Asiat eivät ole menneet kuten Strömsössä, mutta ainakin meidän poppoolla on ollut hauskaa!
Sinisterin kanssa käytiin hölmöilemässä TOKO-kokeessa pistein 96 ja ALO0, mutta koiralla oli hauskaa ja se on ehdoton pääasia. Tuomarina toimi Hannele Pörsti, joka ei ollut yhtään niin pelottava kuin kerrottiin. En vain kuullut liikkeenohjausta ollenkaan.

Pysäytin itse Sinisterin nousemassa istumaan paikkamakuussa, tyylillä "kerrasta poikki" sekä pelasin varmanpäälle luoksepäästävyydessä ja kerroin koiran olevan pelokas. Sinister meni luoksepäästävyydessä itse tuomarin silitettäväksi ja sai 7. Omien temppujeni takia menetimme siis selkeästi muutamat pisteet ALO3-tulokseen, mutta ei se ole niin justiinsa.
Sinister ei koskaan ikinä paikkamakaa vesisateessa, ei ikinä, ja sehän olikin sitten kokeemme teema. Hyppäämäänkään ei alettu sateessa, sensijaan kehän laidalla olisi ollut hauska nainen.

Onneksi kuitenkin molemmilla meillä oli hauskaa, joten otamme heti 2.6 uudestaan :) Josko sitä ennen treeneissä paikkamaattaisiin vedessä. Hahaha.

Muutama mutabelgi koirametsässä...

maanantai 20. toukokuuta 2013

Joskus tekee mieli luovuttaa

Etenkin tämän viikonlopun jälkeen.

Viena-tyttönen joutui lääkäriin pahojen kiputilojen takia perjantaina. Oltiin mietitty Vienan nopeasti kasvavaa "terävyyttä" kunnes alettiin ihmetellä sen hassusti toimivaa takapäätäkin.
Viena menee kuin isot koirat, tuskin se huomaa olevansa vielä pentu.  Aina meillä ollessaan Viena nostaa sellaiset riehubileet pystyyn ettei belgipojatkaan pysy perässä. Pennun lihaksilla tuollainen meno on tosiaankin ottanut veronsa. >>Vienan sairaslomatarina täällä
Kipulääkityksen ja levon jälkeen myös neidon käytös on alkanut muuttua ja olen helpottunut että kaikki oli tosiaan suuremmaksi osaksi kipureaktiota.

Jotain positiivistakin selvisi: Vienalla (5kk) on jo nyt erinomaisten lonkkien ja selän alut. Lääkärin arvio jo tässä vaiheessa lonkkakuvista että A/A tai A/B sekä terve selkä.


Sitten homma lähti käsistä....

Jo lauantaina aamupäivästä mulla oli paha tunne, mutten oikein hahmottanut mikä se oli. Sellainen tukahduttavan paha tunne joka huusi olemassaoloaan.

Sunnuntai-aamuna sitten yksi 13vrk ikäisistä kissanpennuista romahti, ja siitä alkoi lääkärissä juokseminen. Ensin käytiin Apexissa, saatiin varmuudeksi antibioottia ja keinoruokintavälineet, mutta ei...
Maanantai yöllä 00:15 pentu siirtyi kissojen taivaaseen Viikin eläinsairaalassa.
Mitään merkkejä ei näkynyt sitä ennen, mutta jotenkin tiesin. Tämä oli koko perheelle järkytys, ja pennulle oli jo oma kotikin tiedossa. Diagnoosi oli perinteinen "fading kitten" eli tuntemattomasta syystä elintoiminnot lähtivät pikkuhiljaa hiipumaan, eikä asialle olisi voinut mitään vaikka meedio olisin ollut.
Syytän silti itseäni.

Tänäaamuna herään siihen että Majesteetillä on palleissa hotspot. Saanko sanoa että nyt jumalauta.
Jokaisella uroskoirallani täytyy olla samassa kohtaa aina samassa iässä sama hotspot. Nyt on sentään lääkekaappi pullollaan siihen tarkoitettuja lääkkeitä ja mulla jo pitkä kokemus...
Enkeli-kissanpentumme jätti myös infektioon tarkoitettua antibioottia käyttämättä, ikäänkuin tarkoituksella.
Majesteetti ui, aina, kokoajan, kaikkialla. Enkä edes ole kaiken surun keskellä huomannut missä vaiheessa tuo ihottuma on saanut alkunsa.


Kaiken tämän keskellä Sinisterillä on ylihuomenna Tokokoe. Kieltämättä mua ei voisi nyt vähempää kiinnostaa. Viimeviikon olen treenannut putkeen ja se näkyykin nyt siinä että Sinister ennakoi kaiken. ISO VIRHE. Ei nyt kuitenkaan se tärkein asia maailmassa, olkoon. Kisoja tulee ja menee, terve koira jaksaa kyllä tehdä vielä pitkän uran. Mikäli itse enää jaksan. Teen aivan kaiken väärin.

Kysymys kuuluukin; Kuinka paljon pitää yhden ihmisen kestää? Kuka lähtee seuraavana sateenkaarisillalle?

tiistai 14. toukokuuta 2013

Mielipuolinen koiranäyttelytäti

Huomaan eksyväni aina väittelemään näyttelyjalostuksesta.
Samalla olen se pinkki täti joka on jokaisessa näyttelyssä heilumassa.


Majesteetti-Zeuksen kanssa meidän tavoite on selkeä. Majesty luultavasti tummuu iän kanssa niin mustaksi, että menestyminen on mahdotonta, joten suunnitelmani on käydä näyttelyissä nuorena ennenkuin väri kehittyy täysin epärodunmukaiseksi.
Olen nähnyt sitä useammin, kun nuori lupaava tervu muuttukin iän kanssa ihan liian mustaksi ja menestys katkeaa siihen. Hyvänä esimerkkinä suosikkibelgini Dino (Mustantuiskun Dixandro-Cabor)
Mielestäni Dino on erittäin kaunis ja ensiluokkainen tervu, mutta standardia se ei ihan vastaa.
Dinolta on vieläkin viimeinen serti hukassa muotovalioitumista varten.

~2vuotiaana

7vuotiaana

Itselläni on siis hieman "hoidetaan alta pois äkkiä" -näyttelytyyli. Pidän käyttökokeita huomattavasti tärkeämpinä kuin missikisoja. Majesteetin kanssa harrastetaan jälkeä ja tokoa. Zeukkipojalla olisi lahjoja vaikka mihin. Sinister harrastaa lähinnä tokoa tällähetkellä. Sinisterillä olisi lahjoja viestiin, mutta pitkänmatkan juoksemista pitäisi treenata hyvin paljon. Ässällä olisi myös selkeästi luontainen taipumus suojeluun, mutta se odottaa vielä vuosia, jos sitten koskaan. Sitä ennen katsomme Ruki-siskon hienoa työskelyä.


Deimos saa kypsyä hieman henkisesti ennenkuin katsellaan mitä tehdään. Deimos on helposti motivoitava, mikätahansa roskakin maasta käy palkaksi. Miellyttämisenhaluakin on niin että muille jakaa. Keskittymiskykyä ei. Deimoksella on myös pysähtymättömät jalat, joten voihan se olla että me joskus vielä koiratanssitaankin tai kokeillan flyballia ;) Deimoksella on niin kaunis väri ja tarve esiintyä, joten näyttelyt ovat toistaiseksi olleet kiva harrastus.


Meidän tulevat menot näkee Tapahtumakalenterista, jota päivitän joskus jopa päivittäin.
Uutena lisäyksenä Deimoksen luustokuvaukset ensikuussa. Päätin odottaa siihen 18kk ikään ennenkuin käyn katsomassa mitkä 2/2 kyynärät sieltä tulevat B/C lonkkien kera.
(Pessimisti koska Deimoksen suku on täysin kyynärtutkimatonta ja emällä on B1-lonkat)

Jokatapauksessa, kävi miten kävi, mulla on hieno belgipoppoo. Belgipoikia on nyt testattu urakalla kun talossa on pieniä kissavauvoja. Deimos on hyvin luontainen kaikenlaisten pikkueläinten kanssa, olisi halunnut leikkiäkin kittejen kanssa, mutta toistaiseksi 1viikkoiset eivät ymmärtäneet siitä mitään ;)


sunnuntai 12. toukokuuta 2013

For now all I want is success

Menestysputki päätti sitten jatkua, ainakin jollain tasoa.
Itselläni ei enää hermot pitäneet tätä päivää ja kaksoishandlerikin meinasi päätyä jauhelihaksi mun toimesta, mutta ehkä se tästä!

Zeus KP ja VSP-pentu 

Kyllä meinasin huutaa kun "tuplahandleri" toi Deimoksen selkämme taakse ja Zeushan ei muuta olisi katsonutkaan kun parasta kaveriaan. Meinasin huutaa jo että Deimos pois näkyvistä, mutta empä kehdannut alkaa siinä kehässä porata. Majesteetti hakee aina kehän laidalta jotakin katsottavaa, mutta paras koirakaveri oli liikaa. Zeus on nyt siis VSP-takamus... Eipä siitä muuta kehässä varmaan näkynytkään. Sama kävi liikkeille kun Zeukki veti täydellä voimalla Deimosta kohti kehästä. Zeuksella on hyvin kauniit liikkeet normaalisti, mutta nyt niistä ei näkynyt ainoatakaan raviaskelta.
Olin hyvin vihainen kun joku noin yksinkertainen asia voi mennä pieleen.
 Zeuksella on muuten kaikki eväät näyttelyyn, ei ujostele, ei väistä, ei niinkään välitä, on hyvän kokoinen, hyvä maski, tummat silmät... ja ruman värinen turkki omaan silmääni.

Koska arvostelu on ruotsiksi, en jaksa sitä sanatarkkaan tänne kopioida. Aika paljon virheitä tuntui löytävän, ei toisaalta ihme vaikka olisi laamaksi luullut tuolla esiintymisellä.
Luiskapersaus, lättänä kallo, ei pyöreät silmät, korkea maski, löysät etuliikkeet, elegantti, mukava luonne. Olihan noita kaikkia muitakin, mutta luisuva takamus jäi parhaiten mieleen. Joku saksanpaimenkoira.


Eilisen lisäksi Deimos oli tänäänkin miellyttävä oma itsensä.
ERI1 ja SA 

Jesper Andersson nyt tietenkin on aikaisemmin tykännyt Deimoksesta sen verran että on nimittänyt ROP-pennuksi, joten vein tietenkin uudestaan.
Arvostelu on hyvin samantyylinen kuin silloinkin, mutta yksi uusi järkyttävä lisäys:
HYVÄ KOKO. 
Mun minibelgi on yhtäkkiä kolmessa viimenäyttelyssä lakannut olemasta ikuinen minibelgi.
Melkein väännän itkua, kun kaikissa edellisissä näyttelyissä tuomari on aina sanonut kaiken hyvän jälkeen
 "...mutta se on aika pieni"

Maskuliininen, elegantti, hyväluonteinen, hyvä väri ja turkki, hyvä luusto...
Olen tyytyväinen!

Nyt jää näyttelyt viideksi viikoksi tauolle ja se tekee hyvää. Nyt vaan tokoillaan Sinisterin kanssa.
Zeukki jää myös sairaslomalle toistaiseksi. Se on telonut jossain polvensa todella kipeästi, eikä kävele heräämisen jälkeen sillä jalalla ollenkaan. Toisaalta ollaan kyllä rytisty menemään niin rajusti lähiaikoina että ihmekös... Lepoa, lepoa.


lauantai 11. toukokuuta 2013

Minibelgi meinaa ihmeitä



Mitä ihmettä Deimos?

Lyhyesti ja yrimekkäästi:
"16months old dog. Very nice head. Scissor bite. Eyes dark. Ears well set. Typical neck.
Chest deep and broad. Back straight. Free hind, regular movement"
ERI1, SA, ROP-Junior ja PU4
(= Erinomainen1, sertifikaatin arvoinen, rotunsa paras juniori ja paras uros4)



Deimos oli sitten suorassa lähetyksessäkin. LOL.

Kuva: Dina Johansson

Kiitos handlauksesta jälleen Erica!!

torstai 9. toukokuuta 2013

Bio-Groom + Sinister

Olen aina käyttänyt koirilla BioGroomin shampoita hyvillä tuloksilla, mutta olen päässyt tälläkin kertaa toteamaan että kaikki ei sovi kaikille. Siinä missä Zeus ja Deimos näyttävät pesun jälkeen normaaleilta, on Sinisterin turkki hieman erilainen....

Kyllä. Näette oikein, se on sininen.

 Ja keltainen...

Parhaillaan myös pinkki. Harmi etten löytänyt parempaa kuvaa.

Mietin aluksi huuhdelleeni koiran huonosti, mutta kyseisellä shampoolla ei ole mitään tekemistä kaikkien näiden värejen kanssa? Deimos ja Zeus ovat myös pysyneet normaalin värisinä sillävälin kun Sinister on smurffi. Reagoiko hiekan/harmaan värinen turkki eritavalla kuin punainen?
Mysteeri. Vihreää odotellessa?

Onneksi ei ole näyttelykoira :D

tiistai 7. toukokuuta 2013