tiistai 14. toukokuuta 2013

Mielipuolinen koiranäyttelytäti

Huomaan eksyväni aina väittelemään näyttelyjalostuksesta.
Samalla olen se pinkki täti joka on jokaisessa näyttelyssä heilumassa.


Majesteetti-Zeuksen kanssa meidän tavoite on selkeä. Majesty luultavasti tummuu iän kanssa niin mustaksi, että menestyminen on mahdotonta, joten suunnitelmani on käydä näyttelyissä nuorena ennenkuin väri kehittyy täysin epärodunmukaiseksi.
Olen nähnyt sitä useammin, kun nuori lupaava tervu muuttukin iän kanssa ihan liian mustaksi ja menestys katkeaa siihen. Hyvänä esimerkkinä suosikkibelgini Dino (Mustantuiskun Dixandro-Cabor)
Mielestäni Dino on erittäin kaunis ja ensiluokkainen tervu, mutta standardia se ei ihan vastaa.
Dinolta on vieläkin viimeinen serti hukassa muotovalioitumista varten.

~2vuotiaana

7vuotiaana

Itselläni on siis hieman "hoidetaan alta pois äkkiä" -näyttelytyyli. Pidän käyttökokeita huomattavasti tärkeämpinä kuin missikisoja. Majesteetin kanssa harrastetaan jälkeä ja tokoa. Zeukkipojalla olisi lahjoja vaikka mihin. Sinister harrastaa lähinnä tokoa tällähetkellä. Sinisterillä olisi lahjoja viestiin, mutta pitkänmatkan juoksemista pitäisi treenata hyvin paljon. Ässällä olisi myös selkeästi luontainen taipumus suojeluun, mutta se odottaa vielä vuosia, jos sitten koskaan. Sitä ennen katsomme Ruki-siskon hienoa työskelyä.


Deimos saa kypsyä hieman henkisesti ennenkuin katsellaan mitä tehdään. Deimos on helposti motivoitava, mikätahansa roskakin maasta käy palkaksi. Miellyttämisenhaluakin on niin että muille jakaa. Keskittymiskykyä ei. Deimoksella on myös pysähtymättömät jalat, joten voihan se olla että me joskus vielä koiratanssitaankin tai kokeillan flyballia ;) Deimoksella on niin kaunis väri ja tarve esiintyä, joten näyttelyt ovat toistaiseksi olleet kiva harrastus.


Meidän tulevat menot näkee Tapahtumakalenterista, jota päivitän joskus jopa päivittäin.
Uutena lisäyksenä Deimoksen luustokuvaukset ensikuussa. Päätin odottaa siihen 18kk ikään ennenkuin käyn katsomassa mitkä 2/2 kyynärät sieltä tulevat B/C lonkkien kera.
(Pessimisti koska Deimoksen suku on täysin kyynärtutkimatonta ja emällä on B1-lonkat)

Jokatapauksessa, kävi miten kävi, mulla on hieno belgipoppoo. Belgipoikia on nyt testattu urakalla kun talossa on pieniä kissavauvoja. Deimos on hyvin luontainen kaikenlaisten pikkueläinten kanssa, olisi halunnut leikkiäkin kittejen kanssa, mutta toistaiseksi 1viikkoiset eivät ymmärtäneet siitä mitään ;)


3 kommenttia:

  1. Täytyy tuosta tummumisesta sanoa sen verran että eipä se väri aina menestystä estä :D Ainkin Piuhan isä on melko tumma ja eno myös, mutta hyvin nekin on näyttelyissä pärjännyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh, kolmas serti se näyttää Piuhan isältäkin puuttuvan :D
      Samassa veneessä melkein.
      Dinollekin on kaksi vuotta sitä viimeistä sertiä jahdattu muotovalioitumiseen, mutta näyttää tosi epätoivoiselta.
      Ehkä veteraaniluokasta sitten. "Mutta kun se on niin musta"

      Ihmettelen vain että nyt kun intervariaatiotervuja tunkee jokatuutista, niin varmasti jokatoinen tulevaisuuden tervu on vähän liian musta. Zeuksen velikin alkaa muistuttaa jo hiilikasaa... :(

      Poista