torstai 12. helmikuuta 2015

To keep you from breaking my heart

I thought eventually you would let me go
Ei riittänyt pelkkä massiivinen veren ulostaminen, vaan pitihän sitä oksentaakin - Eikä vaan vähän, vaan kunnon ryhmäoksennusta pienen ajan sisään. Tähän mennessä Zeukin lääkitys on ollut Cerenia, tylosin + omepratsoli.

Taas sairaalareissu Zeuksen kanssa, eikä taaskaan mitään syytä.
Giardia negatiivinen, verikokeissa ei vikaa, ei kuivunut, ei näytä kipua...
Kiitos Viikin eläinsairaalan väelle että otitte extrapotilaan!

Tällä kertaa ihmiset antoivat mulle erikoistuneiden lääkäreiden nimiä, joilta saa varmimmat diagnoosit, seuraavana siis sinne.
Nyt lääkitys muutettiin Oriprim, cerenia, omepratsoli.

Mulla on kaks ideaa mistä on kyse, eikä hyvältä näytä.
Zeuksen täys-siskohan on lopetettu viimevuonna aivokasvaimen takia, joten tuo ei ennusta kovin hyvää muillekaan sisaruksille.
Zeus sensijaan oli kuulemma reippaimpia potilaita ikinä. Tökittiin neuloilla jalkoihin, niskaan, selkään ja kylkeen eikä paljoa hermotunut. Kliininen tutkimus oli niin mukavaa että ihan silmät meni kiinni...
Viimeeksikin kehuttiin kun Zeukkia saa pyöritellä ja lullutella eikä välitä mitään.

Lääkäri totesi että nämä "tappajarodut" on niitä mukavimpia asiakkaita, kilttejä ja käsiteltävissä, mutta odota vaan kun kyseessä on kultainennoutaja tai pikkurodut. Tarjoaa kuulemma niille kuonokoppaa vakiona kun niin monesti tullut purruksi.

Kysyi vielä että onko mun kaikki belgit samanlaisia lullukoita. Totesin että keskimmäinen on kiltti kuin kiltteys, mutta kirkuu toki dramaattisesti esim rabies-rokotuksessa koska kirvelee eikä yllä kirputtaa. Vanhimmainen on ärri, riippuen päivästä. Esim lasinsirun kaivaminen jalasta on ok, mutta ei näyttelykehässä koskeminen, koita siinä sit ymmärtää sen aivoituksia.
"Huoh belgit"
Zeukki nukkui toimenpiteiden välissä ja odotellessa. Ei turhaa stressaile lääkäreitä :)
Tänään suonensisäinen antibiootti+lepo oli tehnyt taas ihmeitä, koira oli pirteä kuin hyrrä.
Toivottavasti jatkuu vielä samana!

Deimos on tyttärellään Daralla yökylässä ja leikkimässä (Jep, niillä on sama henkinen ikä)
Deimokselle ei tällainen kotilepo ja ylimääräinen rauhoittuminen passaa, niin parempi että saa riehua rauhassa riehakkaan tyttärensä kanssa.

Zeukin ylin ystävä Sinister on kotosalla meidän kanssa.
Zeukki sai äsken antibioottinsa dieettiruoan kanssa, haistoi sitä ja työnsi vieressä makaavan Sinisterin pyllyyn koko kupin. Sinister haistoi ruokaa ja ilme kertoi "Hyi, syö yksinäs noi myrkyt"

Mulla on ollut aivan helvetillinen kulunut viikko.
Joten jos jollain on kova tarve keskustella koiristani, niin senkus huutelette ympäriinsä edes tapaamatta mua tai mun koiria oikeassa elämässä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja oma näkemyksensä.

Mennyt viimeisetkin uskot ihmisiin viikon aikana, ja viimeeksi eilen sitä yllätyin siitä millaisia ihmiset oikeasti ovat vaikka olisivat ensivaikutelmaltaan vaikuttaneet fiksuilta.

Nyrkkisääntö on se, että jos toisella menee hunosti, se kannattaa yrittää polkea maanrakoon vielä kovemmin?

Tai jos koira X tai henkilö Y on joskus ollut asiaa A, se on sitä selvästi koko ikänsä?

Koira tai ihminen ei kehity elämänsä aikana? 
Tai käyttäydy ympäristönsä määräämästi? 
Tai muokkaudu ympäristönsä mukaan?

Eikö me voitais vaan kaikki nauttia koiristamme niin kauan kun itse kullakin on aikaa jäljellä.
Elämässä ei koskaan tiedä mikä päivä on viimeinen.

Mutta mä en luovuta. Eikä luovuta Zeukkikaan 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti