My love for you was strong enough

Mä oon menettänyt sydämeni Majestylle ♥

Tunne saattaa myös olla molemminpuolista.

Zeus-rakas on ilmeisesti aikamoinen ritari, valmis puolustamaan paikkaa mamman vieressä 

- hampain, kynsin ja murinoin.

Muuten se on kyllä niin hyväluonteinen, avoin, iloinen, itsevarma...
Tulinen. Ai että mä tykkään ärripurreista.

Olen melkoisen varma, että Zeus on löytänyt henkiset munansa, 

vaikka ne fyysiset ovatkin aika pienet yhä.

Karkasipa oveluus juoksunartun luoksekin. Yleensäpä vielä hyvin vihaisena tunnetun sellaisen luokse.

Tokihan Zeus on äijäillyt ennenkin, mutta tälläkertaa ikäkin sallisi.

Tässä talossa olen usein liittänyt sukukypsyyden kasvavaan treenimotivaatioon, 

ja kolmannen kerran teoria näyttää pitävän paikkaansa. Yritin kuvata Zeusta muutaman aamun ajan, ja pyytäessäni Zeusta pysymään hetken paikoillaan se tarjosi mulle kaikki temput mitä vain keksi.

Zeus ei oleta ikinä saavansa palkkaa, mutta sille on silti ilmeisen tärkeää tehdä kaikki oikein.

Eihän tuota motivaatiota voi olla hyödyntämättä, joten ilmoittauduin samantien tässä kuussa alkavalle tokokurssille harjoittelemaan kisakoiran elkeitä ;) Zeus täyttääkin silloin 6kk.

Tänään olenkin maksellut jälleen näyttelyilmoittautumisia Deimoksen ja Zeuksen osalta.
Tapahtumakalenterista näkee nyt varmistetut tapahtumat.

Zeus on muuttanut myös ilmeisen pysyvästi nukkumaan sänkyyn, kylkeeni kiinni.
Saa väistyä Sinisterit ja kaikki muutkin siihen änkevät, mur ärr.

Onneksi Sinister kypsänä aikuisena ei lähde moiseen mukaan.