Ensimmäinen koiranäyttely?

Olen saanut viestiboksiin useampaa viestiä koskien koiranäyttelyitä, joten ajattelin kirjoittaa muutaman sanasen aiheesta. Kesähän on näyttelyiden aikaa ja jokaiselle viikonlopulle mahtuu useampi.

Olen tunnetusti suoranainen näyttelymestari mokailun suhteen, joten listaan teille jokaisen koiranäyttelyharrastajan "Älä tee näin" ja "Suosittelen" -vinkit.

Mikä näyttely? Missä?
Vuoden kansainväliset- ja kaikkien rotujen koiranäyttelyt 
Vuoden (ryhmä)näyttelyt
Mätsäreitä ja muuta

Majesteetti VSP-pentu, Hamina 12.5.2013

Luokat järjestyksessä:
Pentuluokka 7 kk - alle 9 kk
Junioriluokka 9 kk - alle 18 kk
Nuortenluokka 15 kk - alle 24 kk
Avoinluokka alkaen 15kk
Valioluokka alk.15kk (Jonkun maan muotovalio tai kansainvälinen muotovalio)
Käyttöluokka alk. 15 kk (Koulutustunnus palveluskoiralajin 1-luokassa, esim JK1 tai HK1)
Veteraaniluokka alkaen 8 v

Laatuarvostelut:

ERI = erinomainen (punainen)
EH = erittäin hyvä (sininen)
H = hyvä (keltainen)
T = tyydyttävä (vihreä)
HYL = hylkäävä (harmaa) annetaan koiralle, joka ei rakenteeltaan tai käytökseltään vastaa rotumääritelmää tai se on selvästi vihainen.
EVA = ei voida arvostella (ruskea) tämä maininta annetaan koiralle, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai joka jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee mahdottomaksi tarkistaa purenta tms.

Deimos ERI1, SA, PU4, Helsinki 11.5.2013

Nyt itse asiaan.
Tämä postaus on kirjoitettu belgianpaimenkoirien näyttelyarvostelujen perusteella. En mene vannomaan että samat keinot toimisivat villakoirakehässä.

Ensimmäistä näyttelyään suunnitteleva miettii ensimmäisenä mitä paikalle on otettava mukaan ja kuinka kehässä pitäisi käyttäytyä ja mitä siellä tehdään.

Mitä mukaan näyttelypaikalle?
Mukaan otetaan tärkeimpänä koiran rokotustodistus ja näyttelynumero, joka toimitetaan kotiin tai sähköpostiin yleensä viikkoa ennen näyttelyä. Pääasia on että muistat itse numerosi.
Koiralle on hyvä ottaa juomakuppi ja vettä, etenkin kesällä.

Näyttelypanta ja hihna.
Koiranhan saa esittää vaikka lakanassa halutessaan, mutta näyttelyhihna voi olla hieman kätevämpi. Näyttelyhihna on yleensä lyhyempi ja ohuempi kuin tavallinen hina. Näyttelypantana käytetään yleensä ketjuja, mutta periaatteessa mikä tahansa ohut ja huomaamaton sopii karvaiselle kaverille hyvin. Belgianpaimenkoiran tervueren- ja groenendaelmuunnoksilla panta ei näy karvan alta muutenkaan.
Zeus on itseasiassa esitetty noutajataluttimella(klik). Sekin käy mainiosti.
Yleisin malli näyttelypannasta on tämä(perinteinen yksirivinen ketjupanta)
Mikäli on ehdottomasti kiristävää pantaa vastaan, tämä(Yksirivinen puolikuristava ketjupanta) on loistava vaihtoehto. Meillä on käytössämme tämä, hihnana Hurtan 90cm musta nahkahihna.

Rokotustodistus, näyttelynumero, näyttelypanta ja näyttelyhihna, vettä koiralle - Olet valmis lähtöön!
ps. Kannattaa kantaa muutamaa euroa rahapussisa, joskus maksullinen parkkipaikka saattaa yllättää.

Deimos ERI1, SA, PU4, Karjaa 7.7.2013

Näyttelymatkalla?
Näyttelypaikalla suositellaan olemaan n.1h ennen oman kehänsa alkamista. Matkaan kannattaa tosissaan varata reilusti aikaa, sillä joskus parkkipaikka voi jäädä todella kauas tai koko liikenne voi jumiutua näytteilleasettajista. Voittajanäyttelyssä 2012 sunnuntaina 07:00-09:00 aamulla liikenne oli täysin jumissa näyttelykansan takia. "Eihän sunnuntaina voi olla ruuhkaa... hups!"
Kokemuksesta voin kertoa että sitä sattuu jopa parhaille. Näyttelyporukka osaa yllättää, ja saletisti myös tukkia risteykset.

Näyttelypaikalla?
Kun saavut muutaman liikenneraivon jälkeen perille, muista hengittää.
Kehän laidalle saapuessasi vilkaise kehässä olevan koiran numero ja tarkista omasi, kuinka monta koiraa on välissänne? Tuomari arvioi arviolta 15-20koiraa tunnissa, osa nopeammin ja osa megahitaasti!

Kukatahansa voi esittää koirasi kehässä ja se on suositeltavaakin. Vedä reippaasti vieruskaveria tai toista harrastajaa hihasta ja kysy esittämään koiraasi. Kerro reippaasti olevasi ensikertalainen/aloittelija. Apua kyllä löytyy. Itse olen saanut hurjasti vinkkejä ja ohjeita suoraan kehän laidalla ja ilman niitä ohjeita olisinkin vielä ihan kujalla eksyksissä. Kysy siis apua reippaasti, belgipiireissä ainakin autetaan avoimesti.

Vaihda koiralle näyttelypanta ja hihna, harjaa koira vielä kerran läpi. Sitten odotellaan että kehäsihteeri huutaa alkavan luokan nimeä ja numeroita.

Käyttöluokan upeimmat urokset, erikoisnäyttely 2012

Näyttelykehässä?

Ensimmäisenä kehään mennään juoksemaan kierros muiden saman luokan kilpailijoiden kanssa, ja sitten yksilöarvosteluun numerojärjestyksessä. Itsehän en koskaan maalaa piruja seinälle(höhöhö) mutta yleensä koira näyttää sopivasti huonoimman käytöksensä ja rumimman puolensa tuomarille juuri kun pitäisi jaksaa edustaa ;) Deimoksen parhaita keksintöjä on ehdottomasti päätön lentäminen kehässä, jos ne tassut pysyisivät joskus maassa edes hetken.

Kehässä näyttää kutakuinkin tältä kun koira on 13kk hillitön syntymähumalainen belgialainen ja handlerillä valuu vaatteet päältä:

Deimos on ihana esitettävä. Vaikka se leijuu aina metrin irti lattiasta, sillä on hauskaa ja meno on aina huolettoman iloista. Kuten huomaatte, se ei ole aina niin tarkkaa seisooko koira kuin patsas.
Moni tuomari korostaa vielä erikseen pitävänsä Deimoksen aurinkoisesta ja energisestä olemuksesta. Nuoressa koirassa pitääkin olla vähän potkua... tai no, lentoa?
Jos nuori koira on täysin passiivinen ja haluton, ei sekään tervettä ole.

Toinen ääripäätyyppi on salakavala tai selkeästi aggressiivinen koira. Tällainen koira ei sovi kuin kokeneelle rautahermoiselle handlerille. Tällainen koira voi myös hyvin käydä näyttelyssä, mikäli se saadaan hallittua tavalla tai toisella. Koiran on oltava hallittavissa viimeistään fyysisesti. En suosittele kellekään kuitenkaan.
Pelkoaggressiivinen koira on esitettävistä pahin. Hysteerinen pelkoaggressiivinen tekee mitätahansa päästäkseen tilanteesta, ja sellaisen koiran voimat ovat hirvittävät, vaikka kyse olisikin vain keskikokoisesta yksilöstä. Tällainen koira on erittäin hankala totuttaa näyttelytilanteeseen sen mentyä näin pitkälle. Kaikki koirat eivät välttämättä pysy kehässä koskaan.
Kokemuksella voin kertoa että pakottaminen pahentaa asiaa. "Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa"

Kolmas koiratyyppi on alistuva pelokas, parempaa sanaa keksimättä. Kiltti, herkkä, ei-terävä koira, joka pelkää jalat täristen ja häntä pitkällä vatsan alla piilossa. Väistelee henkensä edestä, lyyhistyy maahan tai jäätyy paikoilleen kauhuissaan. Tämän tyyppinen koira vaatii rohkaisua ja työtä, mutta on mahdollinen tulevaisuuden huippuesiintyjä. Erityisesti nuori koira voi olla epävarma ja peloissaan kaiken hälyn keskellä.

Nuoren koiran esittäminen voi olla yhtä sirkusta, mutta ei pidä luovuttaa. Ole rauhallinen ja jos koiraasi pelottaa, laskeudu kyykkyyn ja ole turvana koirallesi. Koiran vieressä lymyäminen ei ehkä ole kaunein esitystapa, mutta useimmiten se helpottaa koiran oloa huomattavasti. Koiraa voi reippaasti rapsuttaa ja jutella iloisia samalla. Hyssyttely ei missään nimessä ole hyvä idea, omistajan pelkäävä/säälivä äänensävy voi saada koiran uskomaan että tilanteessa on oikeasti jotain pelättävää ja silloin reaktio on kahta kauheampi.
Tuomarille voi reippaasti sanoa koiransa olevan ujo, yleensä he ymmärtävät.

Ikä ja kokemus tuo koirallekin varmuutta.

Kehävinkkejä:

Kehässä saa käyttää myös herkkuja, joillakin tuomareilla voi olla tiukka linja niidenkin suhteen, mutta useampaa ei haittaa pari nakinpalaa. Olipahan tuomari Katarzyna Fiszdonilla omatkin juustot ja nakit mukana. Tuskimpa pallokaan haittaa taskussa, helppo heittää palkaksi heti kehän jälkeen.

Koira seisotetaan kylki tuomaripöytää kohden ja helpottaa jos kehän laidalla on koiran suosikki-ihminen ihailtavana. Suosikki-ihmisellä voi olla myös leluja tai nameja heiluteltavana kehän laidalla, kunhan kehäsihteeritäti ei vain huomaa ja suutu ;)
Lemppari-ihmisen on hyvä mennä pois näköpiiristä kun katsotaan liikkeet. Liikkeet kärsivät huomattavasti kun koira yrittää kiskoa kohti ihmistään.

Belgianpaimenkoirissa liikkeet ratkaisevat useimmiten hyvin paljon, sillä onhan kyseessä työkoirarotu. Liikkuminen kertoo koirasta paljon, joten jos liikkeet ovat pielessä, on silloin moni muukin asia.

Deimoksellahan on lievät "tanssivat kyynärät" jotka selvisivätkin rikkinäisiksi sitten luustokuvauksissa.

Jos nuori koira on haluton liikkumaan ja ravaamaan, on se silloin hälyyttävä merkki jostain vakavemmasta.

- Jos koira peitsaa, kannattaa kokeilla nopeampaa juoksuvauhtia.

- Jos koira laukkaa, kannattaa vauhtia hidastaa tai pysähtyä kokonaan ja aloittaa uudestaan.

Jos koiran liikkeissä on jotakin outoa, kannattaa se käyttää esimerkiksi koirahierojalla tai fysioterapeutilla jos haluaa olla varma ja/tai panostaa näyttelyliikkeisiin.

Koiran ei pitäisi antaa toistaa ei-toivottua käytösmallia kehässä. Belgianpaimenkoira on mestari keksimään temppuja päästäkseen tavoitteeseensa, eli vaikkapa pois kehästä. Useat ongelmat alkavat kun koira toteaa jonkun käytösmallin toimivaksi. Jos näykkiminen tarkoittaa että pääsee pois kehästä -> toimii sama seuraavallakin kerralla. Jos murina tarkoittaa ettei paha täti katsokaan hampaita -> muristaan ensiviikollakin. Tämä toimii kuin positiivinen koulutuskin, koira saavuttaa toiminnoillaan jotain itselleen mieluisaa tai välttää toiminnoillaan jotain vastenmielistä -> tekee jatkossakin.
Tämä pätee myös esimerkiksi kynsien leikkaamisessa tai vaikkapa suihkussa.

Koiralle ei missään nimessä saa olla vihainen jossei se menesty! Hyväkään koira ei pärjää jos sillä on huono handleri, yleiskunnosta ei ole pidetty huolta, sen turkki on huonosti hoidettu tai se pelkää raivohullua handleria. Syitä on monia. Hyvä koira ei pääse oikeuksiinsa jos sitä on pidetty huonosti. Koiran täytyy voida hyvin ollakseen kauneimmillaan. Perusterve, ihannepainoinen(kylkiluut tuntuvat hyvin), iloinen, liikunnallinen ja varma koira on kaunis. 

Erilaiset tuomarit arvostavat erilaisia asioita, osa lihaksikasta koiraa, osa lihavaa koiraa, osa karvatonta, joku taas ei pidä harmaasta väristä, joku pitää suuresta koosta, jollekin luonne ei merkitse, joku taas heittää arat ja vihaiset heti hylkäyksen kautta pois. Koiran näyttelyarvostelu ei ole tuomio, se on ennenkaikkea mielipide, jonka takana on yleensä pitkä kokemus koirista.

Ps. Tuomarina Maret Kärdi (EST) vihaa kaikkia ja kaikkea :D Rotuun katsomatta.
Usein Kärdin suosikkiarvosana onkin HYL tai H, jotakin h-kirjaimella mieluusti.