lauantai 7. syyskuuta 2013

I have all I've dreamed of

Tämä postaus on tälläkertaa Majesty-tribuutti 
Zeuksella on lähiaikoina mennyt kaikki putkeen, näyttelyssä PU3 ja VARA-SERT, treeneissä viikko viikolta parempi sekä uutena huomasin yhtenä iltana heränneen puolustushalun ja suuremman egon kun muutama
laitaveikko tuli kohti. Tiesin aina jotenkin että Zeuksessa on sitä jotain, mutta paranee vaan 
Zeuksen kanssa olisi ollut tosi helppoa tehdä kaikki samat virheet kuin Sinisterin kanssa, olivat hyvin samantyylisiä pentuja. Multa kysyttiinkin miten sain Majesteetin dramaattisen pelkopersaus-kauden niin nopeasti ohi. En oikeastaan ajatellut miten sen tein, mutta myöhemmin mietin asiaa tarkemmin. Totesin sen olevan kiinni siitä että Zeuksella on aina suoritettavanaan jokin "työtehtävä" esimerkiksi esineiden kantaminen, joka voi parhaillaan antaa koirallekin hyvin tärkeän olon. Näyttelypaikoilla tehdään tuttuja, varmoja asioita, eli jotain temppuja ruoan kanssa. Onnistumisten ja tärkeiden tehtävien kautta itsevarmuutta.
Zeuksella on tapana antaa näyttelytuomarille välillä tassua tai tarjota maahanmenoa, sitä mitä parhaiten osaa. Tie Majesteetin sydämeen käy tekemisen kautta.
Myöskään ihmiset eivät päässeet pelottelemaan Zeusta pentuna ja olin jo oppinut suojaamaan uhkaavilta asioilta, jottei koiran tarvitsisi turvautua "hyökkäys on paras puolustus"-metodiin.
Olin itse oppinut itsevarmaksi ja oppinut asettamaan koirilleni selkeät rajat.

Sinisterin kanssa asiat menivät juuri niin viduiksi kun olla ja voi. Olin epävarma, kaikkea muuta kuin päättäväinen, luistin säännöissä, annoin paljon periksi -> Epävarma koira.
Koen olevani koko perheen pää ja asetan selkeät rajat ja määränpäät koirilleni ja se tuo turvallisuudentunnetta. On minun vastuuni suojata omiani uhkatilanteessa ja kertoa kun menee yli.
Suurin virheeni Zeuksen kanssa on huono sosialisointi. Jotenkin kuvittelin omien koirakavereiden riittävän. Vaikka koirakavereita on paljon, olisivat erilaiset kaverit tehneet ihmeitä.
Zeus on myös aina ollut kova huutelemaan, joten olisi ollut järkevää kitkeä käytöstä vahvemmin pois.

Mä oon aina ollut myös taitava lihottamaan koirani, mutta Zeus ylläpitää ihannepainonsa kokoajan täydellisesti. Ruokahalua myös on ihan reilusti, eikä mikään jää koskaan syömättä.

Zeus on ihana, avoin keijukaispoika, jonka kanssa on aina hyvä olla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti